Tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan ja kuvataiteilija Metta Savolaisen yhteisnäyttely ’Ohuet Paikat’ on avautunut Galleria Duetossa Helsingissä. Ohut paikka on kelttiläiskristillinen käsite, jolla tarkoitetaan ympäristöä ja hetkeä, jossa arkisen maailman ja toisen puolen raja tuntuu olevan hyvin ohut. Läpikuultavassa hetkessä näkyy tai tuntuu välähdys tai aavistus pyhyydestä. Se on matkustamista syvyyssuunnassa kohti omaa ja toisen sisintä. Ohut paikka on kokemuksellista todellisuutta, läsnäolon tiivistymistä, jonka voi kokea myös arjessa. ”Ystävyytemme alkoi neljäkymmentä vuotta sitten Pielisen öisellä jääkävelyllä ja maalatessamme kesämökillä kuvia päiväkirjoihimme pöydän ääressä. Hiljaisissa yhteisissä hetkissä on ollut välähdyksiä pyhyydestä”, taiteilijat kertovat.
Ulla Pohjolan taiteellisella työskentelyllä on ollut jo kauan suhde näkymättömään todellisuuteen. Vaikka paikat itsessään ovat konkreettisia, niin jokaisen oma tunnekokemus niistä on näkymätöntä todellisuutta. Välitön ja intuitiivinen kosketus materiaaleihin, läsnäoloon ja hiljentymiseen ovat hänelle tärkeitä. Ulla kirjoo, maalaa ja viljelee palstallaan kukkia teoksiaan varten.
”Palsta on muodostunut taiteen tekemisen ohella esteettiseksi ja henkiseksi omaksi paikaksi, johon olen juurtunut tekemisen kautta. Siinä on paljon samankaltaisuutta taiteeni kanssa: hitaus, sattumanvaraisuus, hiljaisuus ja luontoyhteys yhdistävät niitä. Ohuen paikan voin kokea kädet syvällä mullassa tai kirjoessani ohuella langalla kangasta”, Ulla Pohjola kertoo.
Metta Savolaisen aikaisempien näyttelyiden akvarellien inspiraationa on ollut fysiikka ja matematiikka. Kun korona-aikana maailma pysähtyi, hän halusi olla täysin vapaa ja antaa itselleen luvan työskennellä mahdollisimman intuitiivisesti, vailla päämäärää. ”Maalaaminen on minulle aina hiljentymistä ja hiljaisuudessa olemista. Tietynlaista pyhiinvaeltamista. Matkantekoa kohti näkymätöntä, kohti itseä ja lopulta myös toista”, Metta avaa ja jatkaa ”Lähden maalatessa liikkeelle väristä – tutkin värien vuorovaikutusta ja kokeilen erilaisia pigmenttejä. Viimeaikaisissa akvarelleissa olen mm. käyttänyt neonvärejä sekä liukuvasti siftaavia helmiäisväripigmenttejä. Olen pelkistänyt, maalannut yhä minimalistisemmin. Samojen geometristen sommittelujen toistaminen erilaisissa värimaailmoissa on toiminut meditaation tavoin ja tuonut rauhaa”.
O H U E T P A I K A T
14.9.-9.10.2022
Galleria Duetto
Kalevankatu 15
00100 Helsinki
***
Kuvituskuvassa yksityiskohta Ulla Pohjolan teoksesta ”Käärinliina 6” (2020), kuva: Miia Pöytälaakso