”Tutkin olemista tässä ajassa. Yritän ymmärtää tarvettani tehdä ja samaan aikaan kyseenalaistan sen oikeuden ihmiskunnan kärsiessä sodista ja luonnonkatastrofeista. Teoksissani sääilmiöt ja väriympyräajattelu menevät iloisesti sekaisin ja korreloivat ympäröivää todellisuutta. Värit ovat viiltojen ohella pääosassa. Ne ovat ajan värit, jotka kertovat uhkasta, toivosta, rohkeudesta, luottamuksesta, arvostuksesta ja lahjasta.
Materiaalisena lähtökohtanani on leikattu, maalattu ja muokattu lakanakangas. Tekemisessäni sekoittuu materiaalisuus ja työskentelyn aikana taiteilijan prosessoimat ajatukset. Lopputulos on jotain niiden yhdistelmää tai teos, jota voi katsoa irrallaan tausta- ajatuksista omien kokemuksien kautta. Lakanakankaat muodostavat eräänlaisen muistojen kudelman, jossa kätketyt viestit lomittuvat tilallisen kokemuksen kepeyteen. Osa lakanoista on kulkenut kestokulutushyödykkeenä pitkän matkan tiensä päähän ja pohjustaneet monien ihmisten lepoa. Niissä on nukuttu ja valvottu. Niitä on pyykätty 1950- luvulla joessa ja 2020-luvulla pesukoneessa. Niiden olemuksessa on jotain, joka saa taiteilijana minut tarttumaan niihin aina vain uudestaan.
Lakanakankaan työstäminen leikkaamalla/viiltämällä sai alkunsa vuonna 2019, kun tutkin teemaa Suoja. Siinä viilletty kangas lainasi ulkomuotoa sälekaihtimilta ja naamiointiverkoilta. Suikaleiksi työstetty kangas jäi ilmaisukeinoksi saada lakanaan liikettä, läpinäkyvyyttä ja muotoa. Tässä näyttelyssä seinillä olevat tekstiiliveistokset ovat syntyneet päinvastaisessa järjestyksessä kuin aiemmat teokseni. Aiemmin valmiin kuvioidun kankaan viiltely on ollut osa kunkin teeman tutkimusta ja palastelua. Näissä uusimmissa teoksissa olen työstänyt lakanaa lakanana saumurilla leikaten ja sen jälkeen uponnut värin maailmaan alustana suikaloitu maalauspohja.
Teoksissa huomio kiinnittyy usein toistuvaan viiltoon ja materiaalin työstämiseen, työn tekemiseen. Taiteilijana käsillä tekeminen on minulle vuorovaikutteisuutta materiaalin ja ajatusten kanssa. Käsin tekeminen välittää tärkeää informaatiota. Toisto, tekemisen rytmi vie ajatusta ja koko teosta eteenpäin. Taiteilijana olen tekemisessä läsnä. Käsitys on havaintoon, kokemukseen tai ajatteluun perustuvaa. Se on hiljaista tietoa, jota on vaikea pukea sanoiksi. Käsin tekemisellä on merkittävä rooli havaintokokemuksien ja ajatuksien jäsentäjänä. Käsillä tekeminen on ihmiselle luontaista. Sen tarve on vain muuttunut vuosisatojen myötä.”
Johanna Pöykkö on 1977 Rovaniemellä syntynyt kuvataiteilija / tekstiilitaiteilija TaM. Hän asuu ja työskentelee Oulun Maikkulassa tutkien yksilöä osana suurempaa kokonaisuutta ja ajankulkua. Taiteen tekemisessä on pitkään mukana kulkenut lakanakangas materiaalina ja tiedon kuljettajana, välittäjänä, sekä serigrafia tekniikkana. Pöykkö tekee tekstiilipohjaisia installaatioita ja veistoksia, joissa värien päällemenot, valot ja varjot luovat tilallisen kokonaisuuden.
K Ä S I T E T T Y
Johanna Pöykkö
3.6.-19.8.2023
Kemin taidemuseo
Valtakatu 26
94100 Kemi
Instagram @johannapoykko
Kuvataiteilijamatrikkeli